torstai 28. elokuuta 2008

Sinä ja Minä tietoverkossa

Kaikkien lukijoiden suunnattomaksi riemuksi voin viimein todeta, että graduni löytyy verkosta. Työn tiivistelmä löytyy täältä, ja linkin takaa avautuu koko tutkielma pdf-tiedostona. Nautinnollisia lukuhetkiä akateemisen diibadaaban ja liirumlaarumin parissa!

maanantai 25. elokuuta 2008

Laskukone jakaa kansat kahtia

Ajatusten Viinikanojan virtaus on ollut pysähdyksissä pari viikkoa, johtuen siitä että neiti näppäimistön takana on ollut enemmän tai vähemmän virransäästötilassa. Viimein loppuviikosta vaivauduin lääkärin vastaanotolle, kun saatanallinen väsymys, hikoilu, kipuilu ja ihottuma eivät ottaneet hellittääkseen. Sain ajan omalääkärilleni Pihlajalinnaan mukavasti parin päivän varoitusajalla, ja ennen vastaanottoa ehätin käydä vielä laboratoriokokeissa.

Kiitämme:
-kohteliasta ja avuliasta henkilökuntaa
-ammattitaitoisen oloista lääkäriä
-siistejä odotus- ja vastaanottotiloja

Moitimme:
-hintaa

Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden käyntimaksut nousivat vastikään valtakunnalliselle maksimitasolle. Tämänkaltainen kehitys ei ole millään muotoa suotavaa, sillä esimerkiksi terveyskeskusten käyntimaksujen nostot tuntuvat juuri kaikkein vähäosaisimpien kukkarossa. Tuntuu käsittämättömältä, miten kaupungissa edes ajatellaan syydettävän rahaa kaiken maailman rantatunneleihin, kun edes perusterveydenhuoltoa ei voida subventoida niin, että hinnat pysyisivät siedettävällä tasolla. Melkein kolmetoista euroa yhdestä lääkärikäynnistä on monelle vähävaraiselle yksinkertaisesti liikaa, semminkin kun päälle tulevat vielä mahdollisesti tyyriit lääkkeet. Kunnallisen perusterveydenhuollon tulisi olla niin edullista, ettei huono-osaisimmallakaan kansalaisella lääkäriin hakeutuminen jäisi rahasta kiinni.

Ylioppilaskuntapolitiikka-aikoinani vastustin systemaattisesti ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön YTHS:n käyntimaksujen korotusta ja kannatin ennemmin jokaisen opiskelijan maksaman pakollisen terveydenhuoltomaksun maltillista korottamista. Muutama euro lisää ilmoittautumisen yhteydessä ei ole iso raha, mutta käyntimaksujen pienetkin korotukset tuntuvat etenkin eniten sairastavien opiskelijoiden lompakoissa. Tuon verran voisi odottaa solidaarisuutta hyväosaisemmilta kanssaopiskelijoilta.

Samanlaista solidaarisuutta kaivattaisiin myös laajemmin yhteiskunnassa. Tuntuu, että tällaisilla pienillä asioilla kuten terveyskeskusmaksujen korotuksilla pyritään entistä enemmän jakamaan kansaa kahtia, kun samaan aikaan tahdotaan veronalennuksia, jotka taas hyödyttäisivät eniten suurituloisia. Ei hyvä.

Ja niin, lääkärin mukaan olen ihan terve eikä labrakokeissakaan näkynyt mitään. Ilmeisesti vikaa ei siis (taaskaan) ole kuin päässä... mene ja tiedä, sanoisi Suomis-Tapsa.

lauantai 9. elokuuta 2008

Medianäkyvyys vahvassa kasvussa

Tässäpä tämä eilen ilmestynyt Kansan Uutisten juttu. Tilasin pr-tarkoituksessa kolmesataa kappaletta lehteä jaettavaksi, maanantain kuntoilut taidan saada samalla... Kun varaa vaalimainostukseen ei muuten liiaksi ole, täytyy ottaa kaikki keinot käyttöön.

Tampereen flikat ovat iloisia,
mutta tosissaan

Köyhien ja kipeiden puolella

Nuoret tamperelaisnaiset Vasemmistoliiton ehdokaslistoilla rikkovat kuvaa kunnallispolitiikasta äijien lajina. He haluavat palauttaa politiikan kunnallispolitiikkaan.

ANNA PAJU

Kunnallispolitiikan maine kabineteissa kähmintänä on naisten mielestä aiheesta ansaittu.

- Sitähän se on, huudahtaa Emilia Kukkala, 20-vuotias tiedotusopin ja sosiaalipolitiikan opiskelija.

- Politiikka on unohtunut kunnallispolitiikasta ja sen palauttamiseksi valtuustoihin tarvitaan nuoria ja tarvitaan naisia, Kukkala sanoo.

Hän istuu Elina Vainikaisen, Heidi Minkkisen ja Elina Sinkon kanssa Laukontorin laidalla, hyvin tamperelaisessa maisemassa. Toisella puolella kimaltaa Pyhäjärvi, toisella kohoaa M-realin punatiilinen seinä. Aurinko paistaa ja haitari soi.

Naiset ovat syksyn vaalien nuoria toivoja, joita ei kunnallispolitiikan byrokraattinen ja vaikea maine pelota.

- Kaikkea ei voi osata, mutta kaikkea voi oppia, he vakuuttavat.

Eduskuntavaalien
tulos järkytti

Kunnallispolitiikka on naisten mielestä tuotava lähemmäs ihmisiä. Lehmänkauppojen ja koplaamisen sijaan he peräänkuuluttavat päätöksentekoon läpinäkyvyyttä.

- Ainoa keino tuoda politiikka lähemmäs ihmisiä, on todella kuunnella. Vaikka se kuulostaakin erää toisen puolueen sloganilta, naiset nauravat.

- On jututettava ihmisiä baareissa ja kaduilla, joka paikassa, sanoo Kukkala.

Kaikki neljä ovat kunnallisvaaleissa ehdokkaina omasta halustaan ja omasta aloitteestaan. Takana on vuosia Vasemmistonuorten riveissä ja opiskelijapolitiikassa. Toissa kevään eduskuntavaalien tulos oli Kukkalalle viimeinen niitti.

- Silloin päätin, että pakko on tehdä jotain.

- Olen nähnyt läheltä väliinputoajien ja duunarien arkea. Ne, joita kunnallispolitiikka läheisimmin koskee, eivät ole tekemässä päätöksiä.

- Raksoilla ja terveyskeskuksissa raataa pätkätöissä perusduunarien joukko. He ovat maan hiljaisia, joiden ääni ei kuulu missään. Ja päinvastoin kuin annetaan ymmärtää, työmoraali on heillä usein liiankin korkea.

- Työntekijät ottavat vastuuta suuremmista asioista kuin tarvitsisi, esimerkiksi tekemällä jatkuvasti ylitöitä, komppaa Elina Vainikainen, 28, joka on joukon vanhin.

Vainikainen on tuore yhteiskuntatieteiden maisteri, joka kertoo aina olleensa kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, mutta heränneensä poliittiseen ajatteluun vasta aikuisiällä.

- Minä harkitsin ehdolle lähtemistä jo neljä vuotta sitten, mutta silloin en tuntenut vielä tietäväni tarpeeksi, hän sanoo.

Feminismi
on humanismia

-Kyllä. Ehdottomasti, vastaa Vainikainen kaikkien puolesta, kun kysyn ovatko he feministejä.

- Monet mieltävät feminismin sovinismin vastakohdaksi, mitä se ei missään tapauksessa ole. Sovinismi on misogyniaa, naisvihaa.

Naiset muistuttavat, että feminismi on tasa-arvon vaatimista, eikä kenenkään sortamista. Tasa-arvo kuuluu kaikille; naisille, miehille, lapsille ja vanhuksille, maahanmuuttajille.

Tiedotusoppia ja naistutkimusta pääaineinaan lukeneelle Vainikaiselle feminismi on yhtä kuin humanismi; jokaisen ihmisen tulisi olla tasa-arvoinen, samanarvoinen.

- Tasa-arvoajattelun pitäisi olla itsestään selvää, hän sanoo.

Nuorten naisten asema työmarkkinoilla on räikein tasa-arvo-ongelma, johon pitäisi puuttua. Sitä voitaisiin parantaa muun muassa toimivalla päivähoitojärjestelmällä.

- Päivähoitopaikka on lain mukaan pystyttävä tarjoamaan kaikille lapsille, mutta tällä hetkellä se ei käytännössä toteudu, Kukkala toteaa.

- Kunnallispolitiikassa ei voi vaikuttaa siihen, mitä mediassa näkyy, asenneilmastoon. Kunnallisella tasolla tasa-arvoa edistetään pienin, mutta konkreettisin askelin.

Hoitajista
huutava pula

Tasa-arvoon liittyy myös asia, jonka ryhmä nostaa tulevien vaalien tärkeimmäksi kysymykseksi. Tampereen on palkattava lisää hoitajia, niin terveydenhuoltoon, lapsille kuin vanhuksillekin.

Terveydenhoitajaksi opiskeleva Elina Sinkko, 22, näkee kesätyöpaikassaan Hatanpään sairaalassa päivittäin, missä mättää.

- Terveydenhuoltoon tarvitaan lisää sekä lääkäreitä että hoitajia. Virkoja on perustettava lisää ja aloitettava aktiivinen rekrytointi.

Kunnan on Sinkon mielestä mahdollista peitota yksityinen sektori houkuttelevana työnpaikkana.

- Lomat ja ikälisät karttuvat paremmin, työterveyshuolto järjestetään kunnolla, hän luettelee.

- Miksei myös päivähoito voitaisi järjestää kunnan työntekijöiden lapsille helpommin. Hatanpäässäkin on tarpeettomia hallintorakennuksia, voisiko niihin perustaa työntekijöiden lapsille päiväkodin, Sinkko pohtii.

Terveyskeskusmaksujen korotukset osuvat kipeimmin juuri niihin, jotka kipeimmin tarvitsevat terveyskeskuspalveluja.

- Rahattomuus ei saisi ikinä olla este lääkäriin menolle, sanoo Elina Vainikainen.

Köyhyyden ja kipeyden kierre on Vainikaisen mukaan katkaistava heti ja panostettava myös ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon.

Myös opiskelijaterveydenhuollon maksujen korotukset saavat Sinkolta sapiskaa.

- Täysin väärä kohta ottaa rahaa niiltä, jotka muutenkin sinnittelevät toimeentulon kanssa, hän sanoo.

Raideliikennettä
ja pyöräteitä

Ympäristökysymykset ovat tärkeitä koko porukalle. Käytännön punavihreyttä naiset toteuttavat muun muassa liikkumalla julkisilla liikennevälineillä ja polkupyörillä. Vaikkei se Tampereella aina ole helppoa.

- Ei-tamperelaiset eivät meinaa uskoa, minkälaisia pyöräilysääntöjä täällä on, he nauravat.

- Hämeenkadulla on talvisin pyöräily kielletty.

Parempien pyöräteiden lisäksi joukko kaipaa parannuksia kaupungin joukkoliikenteeseen. Ilmastonmuutokseen voidaan vaikuttaa kuntatasolla, esimerkiksi rakentamalla kaupunkiraide pikaratikkaa varten ja pitämällä lippujen hinnat kurissa.

- On älytöntä, että samaan aikaan, kun Tampere haluaa olla "ympäristökaupunki", joukkoliikenteen hintoja nostetaan, ihmettelee Heidi Minkkinen.

- Ja Hämeenkadun alle halutaan rakentaa pysäköintipaikkoja. Ei yksityisautoilu sillä vähene, että autot laitetaan maan alle piiloon, hän jatkaa.

- Autoistuminen on saatava kuriin. Kaupunkisuunnittelun keinoin, tiivistämällä kaupunkirakennetta, on mahdollista tehdä Tampereesta paikka, jossa on hyvä asua ilman autoa, sanoo Vainikainen.

Edullinen ja toimiva joukkoliikenne olisi naisten mielestä paitsi ympäristö- myös ihmisystävällinen.

Vaalityötä
verkossa

Sinkolla, Vainikaisella, Kukkalalla ja Minkkisellä ei ole laittaa rahaa mainoksiin tai suureellisiin vaalitilaisuuksiin. Heidän paras vaaliaseensa ovat he itse.

- On aukaistava suu aina kun voi ja kerrottava mitä ajattelee, sanoo Kukkala.

Ja näin he kaikki myös tekevät.

Vainikainen ja Kukkala kirjoittavat ahkerasti blogeihinsa verkossa, Minkkinen tuntee myyjänä palvelualan epäkohdat ja Sinkko levittää sanaa niin koulussa kuin työpaikallakin.

Eikä se ole näille naisille pelkkää vaalityötä. Epäkohdat vaativat puuttumista ja epäoikeudenmukaisuus saa sapen kiehumaan.

Päätä on auottava. Aina kun voi.